Perhe Addamsin seikkailujen jatko-osa tuo sisäpiiriin kaksi uutta tulokasta vauvan ja onnenkaivajan muodossa.
Perhe Addamsin seikkailujen jatko-osa tuo sisäpiiriin kaksi uutta tulokasta vauvan ja onnenkaivajan muodossa. Tätä alkuasetelmaa seuraa epätasainen sketsikavalkaadi, joka pursuilee saumoistaan kuin karkkipussit ennen sokeriveroa. Vitsit liikkuvat jossakin aamutelkkarin piirrettyjen lähimaastossa eikä näistä monikaan osu maaliinsa, mutta makaaberisti luonnosteltu kimara on hyväntahtoinen. Sketsi Fester-sedästä lamppu suussa on tosin ikoninen.
Lippuluukulla episodi jäi pettymykseksi, mutta toi periaatteessa kuitenkin budjettinsa takaisin kaksinkerroin. Raul Julia tekee tässä toiseksi viimeisen roolisuorituksensa ja myös muutoin näyttelijäkaarti on vetoava Christina Riccistä Christopher Lloydiin. Myös sivuosissa nähdään hyvin monta tuttua kasvoa Peter MacNicolista (mm. Ally McBealistä, ja Beanistä) ja Christine Baranskista (mm. Cybil) aina Tony Shalhoubiin (mm. Monk ja The Marvellous Mrs. Maisel), Nathan Laneen ja Sex in the Cityn Mirandana ikuisesti muistettavaan Cynthia Nixoniin.
Teos on lapsekas ja jännitteetön, eikä rakenteesta, hahmonkehityksestä tai yhtenäisyydestä ole tietoakaan kuten elokuva itsekin kertaalleen toteaa. Kokonaisuudelle voi hyvin kuitenkin hekotella kerran.
Levollinen kuva on puuteroidun pehmeä ja trikkikuvat näyttävät paikoin saumansa, mutta anti on läpeensä asiallisen multaista. Tummiin maanläheisiin sävyihin taittava väritoisto on läpeensä onnistunutta. Paikoin päivänvalossa kuva väläyttää hampaitaan tuoden mm. Chippewan leiriotoksiin havaittavaa skarppiutta.
Ääniraita on rakennettu vitsien ajoituksen ehdoilla ja näitä säestäen. Dialogi toistuu luontevasti, tapahtumat levittyvät varovaisesti tilaan ja farssi pyörii.
Ekstroissa hyvä kommenttiraita (ohjaaja ja käsikirjoittaja) ja tarinan kertaava vähävillainen kooste elokuvasta (10 min.). (IJ)