Lännengenren kioskikirjailijan Louis L’Amourin tarina kertoo sisukkaasta pienten lasten äidistä, joka alkaa pyörittää keskellä apassimaata majataloa postivaunureitin tarpeisiin.

Jerry Brucheimerin ja sittemmin edesmenneen Don Simpsonin elokuvat olivat lähes poikkeuksetta Hollywoodin kovimpia adrenaliinilatauksia, joissa kamera liukui ja kieppui väsymättä mahtipontisen musiikin saattelemien räjähdysten ja stunttien ympärillä.

Nicolas Cage ei vielä tähän aikaan ajatellut, millaisissa elokuvissa hänen lapsensa hänet joskus vielä näkevät, joten väkivaltaelokuva ei vielä ollut pannassa.

John Miliuksen liki fasistinen tyyli ei toki edusta Howardin näkemystä Conanista, menneiden aikojen soturista.

Liisa ihmemaassa ja Punahilkka yhdistyvät ihmissusiteemaan.

Kesäkuussa 1967 järjestetty Monterey Pop oli viattoman kukkaisajan ensimmäinen ja lopulta viimeinen kukoistuspiste ennen kuin paha maailma kietoi uuden ilmiön pauloihinsa.

Chris Waitt esittelee dokumentin muodossa epäonnistunutta rakkauselämäänsä.

Conan on elokuvana noussut vuosien varrella alkuperäisten novellien tapaan sword and sorcery -lajityypin klassikoksi, joten sen kulku on seurannut ahkerasti videotekniikan kehitystä.