Omintakeinen kertomus maatilan tytöstä, joka unelmoi tähteydestä sairasta isäänsä hoitaessaan ja jyrkän äitinsä kanssa kamppaillessaan.
Omintakeinen kertomus maatilan tytöstä (Mia Goth), joka unelmoi tähteydestä sairasta isäänsä hoitaessaan ja jyrkän äitinsä kanssa kamppaillessaan. Vuoteen 1918 sijoittuva ja Espanjan taudin taustakseen ottava elokuva on musta satu morfiinilla sävytetyistä unelmista ja niitä vasten tiukasti lyövästä harmaasta arjesta. Mikään tässä ei ole aivan normaalia, ja jos hetkittäin siltä tuntuu on pian luvassa isku syvälle epänormaalin puolelle.
Elokuva on alkunäytös ohjaaja Ti Westin ja Mia Gothin edelliselle yhteistyölle "X". Nyt kelloa väännetään 50 vuotta taaksepäin, mutta maatila on sama. Technicolor-kuosiin puettu näytelmä hakee vertaistaan lähinnä Alfred Hitchcockin Psykosta, vaikka tovin näyttää mahdolliselta, että kyse olisi jonkinlaisesta Hollywoodin tähtäävästä Judy Garland -taipaleesta. Historian lehtikullalla sävytetty Hollywood-nostalgia tuntuu juuri nyt läikkyvän monessa eri elokuvassa, mutta tässä päälimmäinen väri on lopulta veren punainen.
Hitusen pehmeä, mutta näyttävän periodipatinoitu kuva on vakaa ja tunnelmallinen. Välähdyksittäin terävä kuva on kauttaaltaan tyylikkään ilmeikäs — taivoitellulta Technicolor-vaikutelmaltaan perin onnistunut.
Hillitty ääniraita tasoittaa sykettä hurjien tapahtumien yli. Anti on puhdasta, tunnelmallisen alleviivaa ja läpeensä mutkatonta.
Ekstroissa kaksi koostetta elokuvan synnystä (16 min.). (IJ)