Ylistäviä arvosteluita saanut australialainen rikosdraama pikkukonnien täyttämästä suvusta, joka pyristelee omaa tuhoaan vastaan poliisien otettua oikeus omiin käsiinä.
Ylistäviä arvosteluita saanut australialainen rikosdraama pikkukonnien täyttämästä suvusta, joka pyristelee omaa tuhoaan vastaan poliisien otettua oikeus omiin käsiinä. Vanha kaarti tuntuu päätyvän yksi toisensa jälkeen kuuden jalan syvyyteen, mutta perheen nuorimmalla Joshualla (Australian channingtatum James Frecheville) saattaa vielä olla toivoa.
Aikuisten Daltonit-kertomus vetoaa verevillä hahmoillaan ja määrätietoisen itsetuhoisella asenteellaan, joka tavanomaisen huutamisen ja meuhkaamisen sijaan on kuitenkin verhottu erikoisen rauhalliseen kuosiin. Tutuista aineksista punottu elokuva on tunnelmaltaan alusta asti mukaansatempaavan erilainen, mutta itse tarina pääsee parhaaseen vauhtiin vasta viimeisessä näytöksessä. Kahden hieman unisen näytöksen jälkeen loppu on rautaa Joshuan vähitellen löytäessä oman äänensä ja myös isoäidin (roolistaan Oscar- ja Golden Globe -ehdokkuuksilla palkittu Jackie Weaver) väläytettyä omia hampaitaan. Syö tai tule syödyksi on lopulta tässäkin viidakon laki, mutta vasta loppuratkaisu saa uskomaan että kyseessä todella oli leijonan pesä. Kunpa muukin osa elokuvasta olisi samaa kaliperia.
Puutteistaan huolimatta kyseessä on vahva esikoisohjaus mieheltä, jonka kynästä on aiemmin lähtenyt mm. "Hesher".
Hyvä vakaa kuva ei voita mitaleita terävyydestä tai kauneudesta, mutta rujo kylmä tyyli istuu teemaan. Hillityn vähäeleinen ääniraita pehmentää toimintajaksoja lievällä unisuudella ja luo muutoinkin geneerisen epämääräistä tunnelmaa hajaäänin. Ekstroissa mittava, mutta lopulta varsin suppea making of (69 min.). (IJ)