Jim Car­reyn ja Ewan McG­re­go­rin täh­dittämä mies­tenvä­li­nen rak­kaus­ta­ri­na, jo­ka ni­messään van­noo rak­kaut­ta yh­del­le tu­pak­ka­teol­li­suu­den kär­ki­ni­mistä? Tu­pa­kan kans­sa tällä ei lo­pul­ta ole mitään te­ke­mistä, ja sinällään mauk­kaas­ti kä­si­tel­ty ro­mans­si­kin jää osin fars­sin taus­tal­le, mut­ta odo­tuk­set oma­laa­tui­ses­ta ta­ri­nas­ta kyllä ylit­tyvät.

Tek­sa­sis­sa sat­tu­nei­siin to­si­ta­pah­tu­miin pe­rus­tu­va ilot­te­lu seu­raa kaa­pis­ta ulos­tu­le­van en­ti­sen po­lii­sin ja sit­tem­min uu­den kal­liin elämän­tyy­linsä pa­kot­ta­ma­na hui­ja­rik­si ryh­ty­neen mie­heen (Car­rey) pi­ruet­te­ja vi­ra­no­mais­ten ja palk­ka­työn pu­ris­tuk­ses­sa. Hulp­pei­den ju­nai­lu­jen ta­voit­tee­na on päästä viettämään laa­tuai­kaa van­ki­las­ta löy­ty­neen oman rak­kaan kans­sa (McG­re­gor), mut­ta me­no ei voi­si ol­la kor­kea­len­toi­sem­paa vaik­ka mies oli­si am­ma­til­taan sa­lai­nen agent­ti tai sar­ja­ku­vien su­per­san­ka­ri.

Tämä elo­ku­va herättäi­si huo­mio­ta il­man kir­ku­van kel­tais­ta kant­ta­kin, mut­ta eri­no­mai­sen po­si­tii­vis­ta on, että elo­ku­va pon­nis­taa esiin mas­sas­ta myös tuo­reen huu­mo­rin­sa ja us­ko­mat­to­man ta­ri­nan­sa voi­mal­la. Jim Car­rey on taas rau­tai­ses­sa is­kus­sa en­si ker­taa sit­ten ko­me­dian "Va­leh­te­li­ja va­leh­te­li­ja" — lie­neekö sit­ten sat­tu­maa, että tässä­kin va­leh­te­lul­la on iso roo­li? Myös McG­re­gor te­kee yllättävän roo­lin symp­pik­senä, jos hie­man yk­sin­ker­tai­se­na rak­kau­den koh­tee­na.