Hienostoperheen tytär väittää sänkynsä pomppivan, mutta ennen kuin tätä kukaan uskoo on pahuus jo ottanut vallan kohteestaan.
Hienostoperheen tytär väittää sänkynsä pomppivan, mutta ennen kuin tätä kukaan uskoo on pahuus jo ottanut vallan kohteestaan. Lääketieteen sijaan ainoa lohtu löytyy manaajasta.
Valtavirran kauhuelokuvien kestoklassikko on näkemisen arvoinen tapaus monessa mielessä. Yksinkertaisen kylmäävä tarina sotkee kiehtovasti yhteen munaista mystiikkaa, modernia lääketiedettä ja aikakaudet ylittävää painia henkimaailman olennoista. Washingtonin Georgetown lainaa tälle ilmeikkäät puitteet, mutta kovin vääntö ja visuaalinen tykitys käydään toki neljän seinän sisällä. Tämä kuuluu Hitchcockin Psykon ohella niihin elokuviin, jotka kannattaa nähdä jo yleissivistyksen vuoksi vaikkei genre sinällään puhuttelisikaan.
Pidennetty ohjaajan versio nyt ohjaajan silmien alla 4K-masteroituna versiona. Elokuva perustuu William Peter Blattyn romaaniin (1971).
Upean dynaaminen kuva on tummasävyinen, vakaa kuin vatupassi ja väritoistoltaan luontevan kolkko ja märkivä. Uudelleen 4K:na remastetoitu kuva näyttää hengityksen ilmassa, kukkaiskuviot tapeteissa ja märkivät avohaavat tarkemmin kuin edes välttämättä tarvitsisi. Ohjaaja pääsi viimeisinä tekoinaan vielä vahtimaan tämän remasteroinnin valmistumista. Jälkeä ei erehdy luulemaan moderniksi jännäriksi, mutta filmaattisen luotaava ote on erinomainen.
Hiljaisesti vääntävä ääniraita pitää henkimaailman älämölön hallittuna ja dialogin läsnäolevana. Mike Oldfieldin legendaarinen pimputus on tässä pienemmässä roolissa kuin muistikuva kertoi, mutta soi sekin puhtaasti.
Ekstroissa puhelias joskin paikoin kuvaa toistava ohjaajan kommenttiraita. (IJ)