Pot­ku­jen uh­kaa­ma kus­tan­nus­sih­tee­ri (Lind­say Lo­han) ker­too hätä­val­hee­na ole­van­sa ras­kaa­na eikä maail­ma hä­nen ympä­rillään ole enää en­ti­sellään. Tyy­ny ma­han ympä­rillä tun­tuu au­ko­van yhtä pal­jon ovia kuin kak­si hie­man ylempänä jois­sa­kin muis­sa ta­ri­nois­sa, eikä ai­kaa­kaan kun tyt­syllä on me­hevä tit­te­li, oma toi­mis­to, as­sis­tent­ti ja uu­si poi­kaystävä kä­si­var­res­sa. Val­heil­la on ta­pa­na es­ka­loi­tua, näin myös tällä ker­taa, ja yhtä var­mas­ti se­pi­te myös puh­kais­taan enem­min tai myö­hem­min — tässä vieläpä har­vi­nai­sen yti­mekkääs­ti.

E­lo­ku­van tem­po jää hie­man trai­le­ri lu­paa­mas­ta ty­ki­tyk­sestä ja ta­ri­nan kään­teet ovat hy­vin en­na­koi­ta­vis­sa, mut­ta sop­pa on sym­paat­ti­nen. Ker­ron­nan ohel­la myös mu­siik­ki­rai­ta kai­pai­si hie­man pi­ris­tystä, mut­ta näyt­te­lijä­suo­ri­tuk­set ovat pas­se­lei­ta ja ta­ri­na sinällään on viih­dyttävä.