Mai­net­taan su­la­vam­pi ka­tast­ro­fi­ko­me­dia en­ti­sistä vi­deo­pe­li­mes­ta­reis­ta, joi­den hyö­dyttö­mistä tai­dois­ta tu­lee elintär­keitä kun ava­ruu­so­liot hyökkäävät maa­han 80-lu­vun pe­li­hah­moi­na.

Kie­li­pos­kes­sa ja löy­sin ran­tein väsät­ty viih­dy­ke sol­juu odo­tuk­sia pa­rem­min maa­liin­sa ja mat­kan var­rel­la useam­pi pie­ni vit­si toi­mii kek­se­liääs­ti. Adam Sand­le­ril­le epä­tyy­pil­li­ses­ti alapää­huu­mo­ri­kin on tällä ker­taa jä­tet­ty pois. Elo­ku­va mais­tuu pit­ki­te­tyltä ly­hy­te­lo­ku­val­ta, missä sen juu­ret myös ovat, mut­ta nos­tal­gia­hen­ki­nen sir­kus toi­mii sil­ti viih­dyttäväs­ti. Oh­jaa­ja Ch­ris Co­lum­bus­ta (mm. Yk­sin ko­to­na, Mrs. Doubt­fi­re ja kak­si Har­ry Pot­te­ria) lie­nee kiittä­mi­nen siitä, että tämä­kin kes­ken­kas­vui­nen seik­kai­lu toi­mii.