Do­ku­ment­ti Arndt Pe­ku­ri­sen ta­ri­nas­ta. Rau­ha­naat­teen esi­tais­te­li­ja­na ko­via ko­ke­nut suo­ma­lais­mies herät­ti aat­teen pa­ris­sa myös kan­sainvä­listä huo­mio­ta 1920-lu­vun lo­pul­ta ai­na jat­ko­so­dan ai­koi­hin as­ti. Muun muas­sa Al­bert Eins­tein ve­to­si mie­hen va­paut­ta­mi­sen puo­les­ta, mut­ta lu­kuis­ten van­ki­la­tuo­mioi­den ja niitä jak­sot­ta­nei­den va­pau­den ai­ko­jen jäl­keen mies te­loi­tet­tiin jat­ko­so­dan ai­ka­na vuon­na 1941.

Vil­le Su­ho­sen do­ku­ment­tie­lo­ku­va pu­reu­tuu kiin­nos­ta­vaan ai­hee­seen il­man kiih­ko­sa­no­ja. Asia­lin­jal­la to­teu­tet­tu ja run­saas­ti eri­lais­ta ar­kis­toai­neis­toa hyö­dyntävä do­ku­ment­ti piirtää us­kot­ta­van ku­van mie­hen vii­mei­sestä 20 vuo­des­ta. Aseis­ta kieltäy­ty­mi­nen näyttäy­tyy tässä mie­hel­le it­sestään­selvänä va­lin­ta­na, jon­ka taak­se aset­tau­tu­mi­nen tuo mu­ka­naan pitkän koet­te­le­mus­ten sar­jan ai­ka­lais­ten hei­teltävänä. Do­ku­men­tin mie­len­kiin­toi­sin­ta an­tia on muun muas­sa kir­jei­den kaut­ta avat­tu­jen mie­hen omien aja­tus­ten ja per­heen ko­ke­mus­ten aset­te­le­mi­nen vas­ten val­tio­val­lan kan­na­not­to­ja. Eri­tyi­sen syväl­le ei kum­mal­la­kaan puo­lel­la ar­gu­ment­tia päästä, mut­ta kä­sit­te­ly on us­kot­ta­vaa ja vai­kut­ta­van seik­ka­peräistä.