Nat­han osoit­taa jo pik­ku­poi­ka­na poik­keuk­sel­lis­ta kiin­nos­tus­ta ma­te­ma­tiik­kaa koh­taan. Lah­jo­ja riittää, pa­neu­tu­mi­nen kaa­vo­jen syö­ve­rei­hin ajaa kai­ken muun edel­le. So­siaa­lis­ten tai­to­jen kans­sa on vähän niin ja näin, töksäy­tyk­siä sa­te­lee. Po­jan poik­keuk­sel­li­nen lah­jak­kuus ha­vai­taan myös kou­lus­sa, opet­ta­jien suo­si­tuk­ses­ta aloit­taa Nat­han va­ka­van tree­nauk­sen koh­ti tu­le­via ma­tik­kao­lym­pia­lai­sia.

Isän me­neh­ty­mi­nen au­to-on­net­to­muu­des­sa ei jätä Nat­ha­nia rau­haan. Äi­ti yrittää päästä sel­vil­le nuo­ru­kai­sen aja­tus­maail­mas­ta – tur­haan. Sti­mu­lan­teik­si tar­vi­taan ma­te­maat­ti­sia on­nis­tu­mi­sia vah­vem­pia tun­ne­ti­lo­ja. Men­nei­syys avau­tuu sa­mas­sa.

Au­tis­min mo­ni­nai­sia muo­to­ja on ku­vat­tu elo­ku­vis­sa run­saas­ti, va­hin­gos­sa ja ta­hal­li­ses­ti. Ma­te­ma­tii­kan kaut­ta lä­hes­ty­mi­nen on loo­gi­nen va­lin­ta. Ur­hei­lue­lo­ku­van lai­na­lai­suuk­sia nou­dat­ta­va X+Y tut­kai­lee au­tis­mia tur­han ke­peäs­ti, raa’as­ta to­del­li­suu­des­ta an­ne­taan ri­pauk­sia. Asa But­ter­field ra­ken­taa vä­hillä il­meillä hy­vin val­miin hah­mon. Nat­han on us­kot­ta­va – lo­pun vauh­dik­kaas­ta ete­ne­mi­sestä huo­li­mat­ta.

Eng­lan­ti­lais­ta X+Y -d­raa­maa esi­tetään Rak­kaut­ta ja Anar­kiaa –­fes­ti­vaa­lien yh­tey­dessä. (VA)