Her­bert Geor­ge Wells on Ju­les Ver­nen ohel­la tie­teis­kir­jal­li­suu­den kiistämätön isä, jon­ka luo­mis­ta ai­heis­ta riittää am­men­net­ta­vaa po­pu­laa­ri­kult­tuu­ris­sa. Toh­to­ri Mo­reaun saa­ri (1898) on elo­ku­vat­tu usein vaih­te­le­vin ja epä­ta­sai­sin tu­lok­sin. Yh­teistä on kai­kil­le tuo­tan­nol­li­set on­gel­mat, mikä on luo­nut ta­ri­nal­le oman­lai­sen­sa, jo­pa ki­ro­tun, au­ran.

En­simmäi­nen ver­sio on ar­vos­te­tuin, mut­ta sen nä­ke­mi­nen oli jo VHS-ai­ka­na työn ta­ka­na. Nyt­tem­min se lie­nee hel­poi­ten han­kit­ta­vis­sa brit­tiläi­sen Eu­re­ka! The Mas­ters of Ci­ne­ma –­sar­jan kak­sois­le­vynä, jo­ka sisältää BD:n ja DVD:n.

Is­land of Lost Souls muut­taa al­ku­peräis­ro­maa­nin pe­rus­taa da­rwi­ni­lai­ses­ta ja bio­lo­gis­fi­lo­so­fi­ses­ta yti­mestä goot­ti­lais- ja vik­to­riaa­nis­vai­kut­tei­sen kau­hue­lo­ku­van suun­taan. Fran­kens­tei­nin hir­viö to­ki luul­ta­vas­ti oli Well­sin­kin vai­kut­te­me­na.

E­lo­ku­va syök­syy syväl­le ta­bu­jen syö­ve­rei­hin. Toh­to­ri Fran­kens­tein ja toh­to­ri Mo­reau syyl­lis­tyvät ve­ren­rus­keaan pe­ri­syn­tiin leik­kimällä Ju­ma­laa. Ai­ka­lais­kat­so­jaa kui­ten­kin kau­his­tut­ti­vat pie­nemmät, ar­ki­set ta­but, joi­hin sen­suu­ri­koo­de­ja edeltä­nyt elo­ku­va ve­toaa.

Kiel­to­la­ki ei ol­lut vielä päät­ty­nyt ja al­ko­ho­lia sekä päih­ty­mystä ihan­noi­daan kuin Suo­mes­sa kon­sa­naan. Vaa­leai­hoi­sen san­ka­rin ja po­ly­ne­sia­lai­sen tytön suu­del­ma (=­sek­si, jo­ta ei näy­tetä) ei suin­kaan ol­lut hyväk­syt­tyä län­si­mais­sa. Se oli jo­pa rie­naa­vam­paa kuin se to­sia­sia, että tyttö oli it­se asias­sa tie­teel­li­sellä puos­ka­roin­nil­la ih­mismäi­sek­si muu­tet­tu pant­te­ri!

E­lo­ku­va kiel­let­tiin mo­nis­sa mais­sa, ja se oli­si ol­lut mah­dol­lis­ta yh­den­kin ai­he­pii­rinsä ta­kia. Vi­deo Watch­do­gin si­vuil­ta tut­tu Kim New­man luet­te­lee näitä ai­hei­ta an­siok­kaas­ti: elä­vien eläin­ten leik­ke­ly, abort­ti, sa­dis­mi, ki­du­tus ki­rur­gi­sin toi­min, kan­ni­ba­lis­mil­la vih­jai­lu, rais­kauk­sen uh­ka, ju­ma­lan­pilk­ka, ympä­ristö­ri­kos ja yh­teis­kun­ta­rau­han ky­see­na­lais­ta­mi­nen.

Ta­buai­heet kau­his­tut­ta­vat eri ta­voin ny­ky­kat­so­jaa kuin tois­ta maail­man­so­taa edeltä­neen viat­to­muu­den hämään­nyttämää ja pörs­si­ro­mah­duk­sen tur­haut­ta­maa ame­rik­ka­lais­ta tai eu­roop­pa­lais­ta ih­mistä. Val­koi­seen lii­vi­pu­kuun, pis­too­liin ja ruos­kaan luot­ta­van Char­les Laugh­to­nin hy­ker­ryttävä suo­ri­tus pei­laa il­mi­selvää siir­to­maa­her­ran mie­li­val­taa vä­hem­piar­vioi­siin­sa. Toh­to­ri Men­ge­len ai­ka tu­li vas­ta vuo­sia en­si-il­lan jäl­keen, mut­ta mo­der­nia ih­mistä mie­ti­tyttää ai­heel­li­ses­ti tie­de­pii­rien in­to peu­ka­loi­da luon­toa. Gee­ni­tek­no­lo­gia pys­tyi­si ny­kypäivänä ai­ka­moi­siin kau­hu­ku­viiin, vaik­ka eläi­men opet­ta­mi­nen pu­hu­maan voi jäädä vielä te­kemättä.

Ko­mea teräs­ko­te­loi­nen lai­tos siältää res­tau­roi­dun, leik­kaa­mat­to­man teat­te­ri­ver­sion. Ku­va ja ää­ni ovat edel­leen epä­ta­sai­sia laa­dul­taan, mut­ta kat­sot­ta­va ja kuun­nel­ta­va se on. Jo­pa hy­vin­kin kat­sot­ta­va ja kuun­nel­ta­va, kun ot­taa huo­mioon, et­tei al­ku­peräistä ne­ga­tii­via löy­det­ty. Ku­va saa­tiin kol­mes­ta eri läh­teestä, 35 mil­lin po­si­tii­vis­ta, 35 mil­lin nit­raat­ti­po­si­tii­vis­ta ja 16 mil­lin esi­tys­ko­pios­ta. Ää­ni puo­les­taan res­tau­roi­tiin kah­des­ta vii­mek­si mai­ni­tus­ta. Ku­va-a­laa ei ole kro­pat­tu 4:3-ruu­tuun, vaan on al­ku­peräi­nen 1.37:1. Ekst­roi­hin on tal­len­net­tu 27 min. do­ku­men­tit, ja trai­le­ri. Ko­te­los­sa on myös 32-s­vuii­nen kir­ja­nen. (PS)