Uskonsa menettänyt pappi joutuu rikkomaan ajatusmaailmansa sineetin kun maissipeltoihin alkaa ilmestyä UFO-kuvioita.
Uskonsa menettänyt pappi (Mel Gibson) joutuu rikkomaan ajatusmaailmansa sineetin kun maissipeltoihin alkaa ilmestyä UFO-kuvioita. Velipojan (Joaquin Phoenix) kanssa pyöritetty atomiperhe pääsee nokkapokkasille avaruusolioiden kanssa, joiden tulo on vain mysteerin sivujuonne kun huomio kiinnittyy astraalisen uhan torjuntaan.
Jipoistaan tunnetun M. Night Shyamalanin ohjaama kertomus on jäänyt elokuvahistorian kilometripylvääksi. Omintakeinen ja antaumuksella avautuva jännäri rullaa hyvin ja luo uhkaavaa läsnäolon tuntua asiallisesti, mutta eepos maistuu silti enemmän helpolta kellopeliltä kuin koukuttavalta mestariteokselta. Trippi on viihdyttävä, mutta painopiste on ennusmerkkeissä, joiden vastapainoksi ei juuri jää uusia ajatuksia pyörimään. Tällä kertaa näitä ei juuri kaivatakaan, sillä päälle vyöryvä uhka on uskottava ja siitä kotikatsomossa selviytyminen palkinto itsessään.
Upea kuva on virheettömän luonnollinen, komean tummasävyinen ja ihailtavan terävä. Uurteet Gibsonin kasvoilla, periodikuosien koukerot ja jopa mattamaisemmik toistuvat otokset ovat kaikki mainiosti kohdillaan.
Skarppi ääniraita rävähtää eetteriin koiran haukunnan myötä eikä annilta puutu iskukykyä myöhemminkään. Silti kokonaisuus on hallittu ja huoliteltu, ennemminkin niskavilloja koetteleva kuin niitä villisti vispaava. Dialogi ajoittuu takavuosille, mutta toistuu puhtaasti ja pehmeästi.