Mark­ku Pölö­nen on teh­nyt hy­viä elo­ku­via (On­nen maa, Em­mauk­sen tiellä, Koi­ran­kyn­nen leik­kaa­ja). Kaa­hai­lu­ko­me­dia Ral­li­rai­ta ei nii­hin lu­keu­du. Reip­pai­ta ajo­koh­tauk­sia lu­kuun ot­ta­mat­ta fil­mi on lat­teas­ti ku­vat­tu. Hal­paa ko­ko­nai­sil­mettä ru­men­taa en­ti­sestään mai­nos­ten hol­ti­ton si­joit­te­lu kes­kel­le ta­ri­naa.

Mo­neen ker­taan ka­lut­tu ju­tun juo­ni epäon­nis­ten ki­ri­mi­sestä vai­keuk­sien kaut­ta voit­toon on ko­ti­ku­toi­sen pik­ku­mu­ka­va. Näyt­te­lijät, eten­kin luon­non­lah­jak­kuus Heik­ki Sil­ven­noi­nen au­to­kou­lu­no­pet­ta­ja­na ja nuo­ri­so­ri­kol­li­ses­ta ral­li­kus­kik­si kas­va­va Ola­vi Uu­si­vir­ta, ovat ihan sym­paat­ti­sia. Ker­ron­nan tees­ken­te­lemättö­myys­kin läm­mittää. Mut­ta kyllä hir­veän pal­jon hyvää tah­toa vaa­tii, jos täl­le tyy­li­pis­teitä ai­koo ja­kaa.

O­la­vi Uu­si­vir­ta on ny­kyi­sin teat­te­ri­kou­lu­lai­nen. Hyvä niin, sillä ei hän ihan vielä näy­tellä osaa. Ka­ris­maa lau­la­ja­po­jal­ta kui­ten­kin jo löy­tyy, jo­ten hä­nen si­joit­ta­mi­sen­sa mel­kein pää­roo­liin on ymmär­rettä­vyy­den ra­jois­sa. Luu­mu Pe­so­nen on au­to­var­kauk­sis­ta lin­naan tuo­mit­tu nuo­ri­so­ri­kol­li­nen, jo­ka hyvän käytök­sen ja mu­ka­van kum­mi­sedän (Sil­ven­noi­nen) an­sios­ta saa uu­den mah­dol­li­suu­den pik­ku­pai­kan kesä­ta­pah­tu­man hui­pen­nuk­ses­sa. Luu­mun lah­jat huo­ma­taan ja hän pää­see Pek­ka­ri­sen (Kai Hyt­ti­nen) tal­lin pää­kus­kik­si ral­li­ki­saan.

Mi­ni­mi­ta­son ko­me­diaa

Vas­tas­sa Luu­mul­la on Ant­ti Vir­ma­vir­ran esittämä Torp­po-Ju­nio­ri, il­ki­mys, jo­ka on myös Pek­ka­ri­sen tal­lin, Pe­so­sen au­to­kou­lun ja Su­san (Ee­va Lit­ma­nen) kah­vi­lan vuok­raisäntä. Ve­don­lyön­nin vuok­si yk­si­tyi­sy­rittä­jien ai­noa mah­dol­li­suus välttää häätö on ot­taa ral­li­ki­san voit­to ko­tiin. Ris­ti­rii­taa juo­nen kur­vei­hin tuo kat­ke­ra ex-kus­ki Stump­pi (Mi­ka Nuo­jua). Nuor­ta lem­peä ra­ken­ne­taan, to­sin vai­voin, Luu­mun ja vuok­raisännän tyttä­ren, Lau­ra Bir­nin, vä­lil­le. Pyörä­tuo­lis­sa is­tu­val­la Pek­ka­ri­sel­la ja van­hal­la Uk­ko-Tor­pol­la (Heik­ki Nou­siai­nen) on pitkä yh­tei­nen men­nei­syys, jo­ta ei sen kum­mem­min kat­so­jal­le vai­vau­du­ta pal­jas­ta­maan.

E­lo­ku­van nai­set, Lau­ra Birn, Sa­tu Sil­vo ja Ee­va Lit­ma­nen, näyttävät saa­neen fil­min nol­la­roo­lit, kai ta­sa-ar­vo­pykä­lien mi­ni­mi­vaa­ti­mus­ten täyttä­mi­sek­si. Te­ke­mistä ja haus­kuut­ta on kek­sit­ty vain mie­hil­le, mut­ta heil­le­kin ai­ka te­kemällä. Franzén vääntää taas tyyp­piä, ker­too jut­tu­ja kuin Härs­ki-Har­ti­kai­nen ikään.

Jos tu­lee hil­jai­nen het­ki, Ral­li­rai­ta tuo ku­vaan uu­den hah­mon vaik­ka tai­vaal­ta. Sel­lai­nen on Sa­ka­ri Kuos­ma­sen Run­ki-Pet­ters­son, tuo kor­vaa­ma­ton ras­va-a­pi­na ja kaik­kien va­rik­ko­jen kin­gi. Ikävä vain, että hen­kilöt ja elo­ku­van muut pa­li­kat py­syvät ko­vin ir­ral­li­si­na ja erillään. Näil­le teil­le ei joh­totäh­teä löy­dy.

Mark­ku Pölö­sen ral­li­vi­ri­telmä on teh­ty Spe­de-ko­me­dioi­den ja Kum­me­li-fars­sien hen­gessä. Ja ai­na Ral­li­rai­ta yh­den Kum­me­li Ali­vuok­ra­lai­sen hak­kaa. Mut­ta se ei ole pal­jon se.

E­lo­ku­va tun­tuu las­kel­moi­dul­ta vä­li­työltä. Il­mei­ses­ti Pölö­sen omis­ta­man Suo­men Fil­mi­teol­li­suu­den elo­ku­va­teh­taan pyörät on Poh­jois-Kar­ja­lan kun­nail­la pi­dettävä pyö­rimässä, vaik­ka ideat oli­si­vat­kin ha­ku­sal­la. Ja mu­ka­va­han se on tai­ta­vien näyt­te­lijöi­den saa­da kesätöitä, jot­ka voi tehdä selkäy­din­poh­jal­ta, vähän sin­ne päin.

Pölö­sen kans­sa voi ol­la sa­maa mieltä siitä, että hal­paa hu­pia­kin tar­vi­taan. Lop­pu­teks­tien ai­ka­na nähtävät pa­ti­noi­tu­neet fil­mipätkät men­nei­den ki­so­jen ral­li­ku­nin­kais­ta luo­vat ai­toa nos­tal­giaa. Mut­ta ei tämän ta­son ko­ti­mai­nen ko­me­dia kyllä mieltä ylennä. (HB)