Ca­sab­lan­cas­sa Bo­gar­tin ja Berg­ma­nin ero­tes­sa heil­le jäi muis­tot Pa­rii­sis­ta. Tuo ro­mant­ti­nen on­ne­la on nuo­ren­pa­rin haa­vee­na myös Ric­hard Ya­te­sin vuon­na 1961 il­mes­ty­nee­seen, äs­kettäin suo­men­net­tuun klas­sik­ko­ro­maa­niin pe­rus­tu­vas­sa elo­ku­vas­sa Re­vo­lu­tio­na­ry Road. Mut­ta Pa­rii­sin toi­veet jäävät täyt­tymättä ja ra­kas­ta­vai­set kar­ko­te­taan ame­rik­ka­lai­sen unel­man lu­va­tus­ta pa­ra­tii­sis­ta.

50-lu­kua elävän Ap­ri­lin ja Fran­kin tra­ge­dian sie­me­net ovat tun­nis­tet­ta­via. Häissähän meillä­kin tä­dit to­tea­vat en­sin kir­kos­sa että ”­niin kau­nis pa­ri” ja sit­ten kak­ku­kah­veil­la, että ”­mut­ta kun sit­ten koit­taa se ar­ki”. Kyllä van­hem­mil­la oli help­poa, kun sai­vat tu­tun nai­da, mut­ta it­se jou­tuu ot­ta­maan ihan vie­raan. Kat­som­me­ko yh­dessä sa­maan suun­taan vai toi­siam­me kie­roon?

Re­vo­lu­tio­na­ry Roa­dis­sa haa­veet kaa­tu­vat jo­kapäiväi­siin pie­niin komp­ro­mis­sei­hin. On­ni on en­simmäi­nen uh­ri, kun rak­kau­den vaih­dan­ta­ta­lout­ta koh­taa en­sin pitkä­kes­toi­nen taan­tu­ma ja sit­ten py­syvä la­ma. Ka­te Wins­let ja Leo­nar­do Di­Cap­rio ovat nyt en­simmäistä ker­taa yh­dessä Ti­ta­nic-e­lo­ku­van jäl­keen. He näyt­te­levät en­tistä pa­rem­min, mut­ta up­poa­vas­sa lai­vas­sa tässä­kin ol­laan.

Al­ku­teok­sel­laan Ya­tes kri­ti­soi 50-lu­vun Yh­dys­val­to­jen so­peu­tu­mis­ta hin­nal­la millä hyvänsä tut­tuun ja tur­val­li­seen. Näköa­lat­to­man yh­den­mu­kais­tu­mi­sen pi­meänä puo­le­na kir­jai­li­ja pi­ti se­naat­to­ri Mc­Cart­hyn toi­si­na­jat­te­li­joi­den vai­no­ja. Re­vo­lu­tio­na­ry Road viit­taa ni­menä Ame­ri­kan val­lan­ku­mouk­sen luo­man va­pau­tu­mi­sen idean tärvää­mi­seen. Re­vo­lu­tio­na­ry Road on se ka­tu, jol­la asuu Frank ja Ap­ril Whee­le­rin per­he, 50-lu­vun Yh­dys­val­lat pie­nois­koos­sa.

Ap­ri­lin ja Fran­kin oma­ko­ti­ta­lo tun­tuu pi­par­kak­kuon­ne­lal­ta, mut­ta muut­tuu van­ki­lak­si. Jättämällä kaik­ki ja viemällä per­he Pa­rii­siin, voi­tai­siin aloit­taa alus­ta, to­teut­taa nuo­ruu­den haa­veet ja pe­las­taa liit­to. Ovat­han Ap­ril ja Frank vas­ta kol­men­kym­me­nen.

Mut­ta sit­ten tu­lee se ar­ki. Frank jou­tui­si elämään ul­ko­mail­la vai­mon sii­vellä, mikä hä­nen ystä­vistään ja työ­to­ve­reis­taan tun­tuu epä­mie­hekkäältä. Sitä pait­si Fran­kin tie­to­ko­ne­fir­man po­mo ihas­tuu nuo­rem­man ideoi­hin ja ylen­nys oli­si tie­dos­sa. Isom­mal­la ra­hal­la saa­tai­siin isom­pi ta­lo per­heen­lisäystä aja­tel­len. Isom­pi on­ni lä­hiössä!

Pa­ri­suh­teen ki­pu­pis­teitä

Mut­ta ei se näin me­ne. Työssään tur­hau­tu­nut Frank on tot­tu­nut komp­ro­mis­sei­hin. Fir­man sih­tee­ri­tyttö on ly­hyt ir­tiot­to nor­meis­ta. Luo­pues­saan Pa­rii­sis­ta, pet­ty­nyt Ap­ril an­taa maan va­lua jal­ko­jen­sa al­ta heittäy­tymällä yh­den il­lan suh­tee­seen.

Mut­ta jä­tetään pa­hin ker­to­mat­ta. Riittää sa­noa, et­tei hap­py en­diä ole lu­vas­sa. Per­het­ra­ge­dia on Ku­ka pelkää Vir­gi­nia Wool­fin ai­ka­lai­nen ja Kaup­pa­mat­kus­ta­jan kuo­le­man su­kua. Rank­ka, pes­si­mis­ti­nen­kin tai­de voi ol­la puh­dis­ta­va ko­ke­mus, jo­ka syn­nyttää kat­so­jas­sa vas­ta­voi­man. Ehkä Re­vo­lu­tio­na­ry Road toi­mii kuin pe­las­ta­van pa­lohä­lyt­ti­men ää­ni. Eihän elämän pak­ko näin ole mennä?, tun­tu­vat Al­bee, Mil­ler ja Ya­tes ky­syvän.

Sam Men­des, Ka­te Wins­le­tin puo­li­so, on epä­ta­sai­nen oh­jaa­ja. Edel­li­nen me­nes­tys Ame­ri­can Beau­ty oli sa­man­kal­tai­nen ih­mis­suh­tei­den pet­ty­myk­siä ja elämän­tyy­lin oheis­va­hin­ko­ja ruo­ti­va ta­paus. Ta­ri­na on ker­to­mi­sen ar­voi­nen, näyt­te­lijät eri­no­mai­sia, ajan­ku­va koh­dil­laan. Vii­mei­nen aa­miai­nen on täy­del­li­nen koh­taus. Ko­ko­nai­suus on sil­ti tur­han siis­ti ja va­ro­vai­sen tai­ta­va, kuin epook­ki ja tee­ma kan­gis­tai­si­vat oh­jaa­jan il­mai­sua.

Fil­mi on kui­ten­kin kat­so­mi­sen ar­voi­nen. Ai­kui­nen ai­he tar­joaa lois­ta­via roo­le­ja näyt­te­lijöil­le, jot­ka oi­val­ta­vat ti­lai­suu­ten­sa. Ka­te Wins­let oli en­nen Lu­ki­jas­ta tul­lut­ta Os­ca­ria­kin ai­kan­sa par­haim­pia näyt­te­lijöitä, jo­ka va­kuut­ti jo en­simmäi­sessä suu­res­sa roo­lis­sa Pe­ter Jack­so­nin Tai­vaal­li­sis­sa olen­nois­sa. Wins­let on syvä ja tut­ki­ma­ton Ap­ri­li­na, pe­lot­ta­va­kin nai­se­na, jo­ka toi­vos­ta luo­pues­saan tart­tuu lä­himpään mie­heen ja suun­taa kuo­le­man­tans­siin.

Di­Cap­rio on vuot­ta van­hem­pi kuin Wins­let, mut­ta näyttää nuo­rem­mal­ta. Ikui­nen poi­kuus ja täh­den lei­ma on ra­si­te. Sil­ti Frank Whee­ler on Di­Cap­rion kär­ki­roo­le­ja. Siinä Mar­lon Bran­don ja De Ni­ron kal­tais­ten ihan­tei­den hie­noi­nen myötäi­ly ei tun­nu enää vai­vaan­nut­ta­val­ta, vaan kan­ta­val­ta van­hem­pien su­ku­pol­vien ver­tais­tuel­ta. Di­Cap­rion par­haat päivät ovat edessä.

Hul­lu­na to­tuu­den­tor­ve­na hä­kel­lyttää Os­car-eh­dok­kuu­den saa­vut­ta­nut Mic­hael Shan­non. Sähkös­hok­ki­hoi­dois­sa rik­ki rap­sah­ta­nut ma­te­maa­tik­ko nä­kee Ap­ri­lin ja Fran­kin val­hei­den lä­pi. Unel­man kel­kas­ta pu­don­neen ei tar­vit­se miel­lyttää enää ketään, jo­ten hän is­kee es­toit­ta puos­ka­rin puuk­kon­sa pa­ri­suh­teen ki­pu­pis­tee­seen.

Toi­vot­ta­vas­ti Ya­te­sin kir­jas­sa Whee­le­rin per­he on ko­ko­nai­se­na läsnä. Re­vo­lu­tio­na­ry Roa­dil­la lap­set on sii­vot­tu tyys­tin äiskän ja iskän kär­vis­te­lyn al­ta pois. (HB)