Kaksi mafiamaailman raskassarjalaista, Frank Costello ja Vito Genovese, tekevät tiliä elämästään New Yorkin kaduilla.
Kaksi mafiamaailman raskassarjalaista, Frank Costello ja Vito Genovese (Robert De Niro kaksoisroolissa), tekevät tiliä elämästään New Yorkin kaduilla. Epätasainen, mutta napakasti jousitettu jännäri punoo tarinansa elegantisti, mutta ei aivan tiedä mitä tehdä lopputuloksena syntyvällä villapaidalla.
1900-luvun puolivälin lainaama miljöö on komea ja kertomuksen imu kiitettävä, mutta kaksoisroolia vetävä Robert De Niro jaksaa vetää vain puolet elokuvan painolastista. Teknisen kikkailun sijaan tässä olisi kannattanut palkata kaksi eri näyttelijää toinen toistaan ruokkimaan, sillä nyt toinen miehistä jää lateksisen latteaksi ja maneereiltaan turhan tunnistettavasti De Niroksi. Meikin ja kamerakikkailun sijaan olisi toivonut sähköistä kemiaa pääparin kohtaamisiin, mutta nyt puolet annista jää tönkkösuolatuksi säilykkeeksi.
Käsikirjoittaja Nicholas Pileggilla on takataskussaan vino pino mafiakuvauksia Mafiaveljistä Kasinoon ja American Gangsterista The Irishmaniin, kirjoittajana tai tuottajana. Elokuvan dialogi onkin kynäilty upean napakasti ja genrelleen uskollisesti, mutta itse tarina jää irtonaiseksi otteeksi elämää. Kokonaisuus nousee tässä vaivatta sulavammaksi kuin Martin Scorsesen "The Irishman", mutta toisin kuin verrokissa tällä kertaa loppuratkaisu tussahtaa perinpohjaisesti. Genressään tämä on kuitenkin mielenkiintoisin teos moneen vuoteen.
Komea audiovisuaalinen kuosi toistaa pieteetillä puunatun periodikuosin kullatusti. Kuva on terävä ja väritoistoaan myöten huoliteltu. Autojen kromi, pukujen ompeleet ja sumun leikkaama loppukohtauksen miljöö tekevät kaikki vaikutuksen. Tässä kaikki mausteet toimivat.
Tunnelmallisella musiikkiraidalla armoitettu ääniraita hoitaa tonttinsa nätisti. Etäisesti elokuvaa "JFK" muistuttava ääniraita on skarppi, luonnollinen, läsnäoleva ja toisinaan haastattelumainen ilman, että realismi siitä kärsii.