Don­ne­rwet­ter! Dumm­kopf! Feuer! Syl­ves­ter Stal­lo­nen oh­jaa­ma The Ex­pen­dab­les (suo­mek­si Uh­rat­ta­vat, Oheis­va­hin­got tai vain Ty­kin­ruo­ka) on ai­ka­mies­ten Kor­keajän­ni­tys-viih­dettä. Kun nat­sit ovat hyvänä vi­hol­li­se­na pois las­kuis­ta, Stal­lo­ne ot­taa tähtäi­meen kek­si­tyn etelä-a­me­rik­ka­lai­sen pik­ku­val­tion dik­taat­to­rin.

Fil­min juo­ni ja näyt­te­lijäoh­jaus ovat nuk­ke­ko­ti­lei­kin ta­soa. Vii­mei­sessä Ram­bos­saan Stal­lo­ne tu­ho­si yk­sin ”­Bur­man” vii­da­kon il­keät kid­nap­paa­ja­sis­sit. Nyt palk­ka­so­tu­ri Ros­si­na Stal­lo­ne ko­koaa avuk­seen jou­kon kun­niat­to­mia pas­kiai­sia is­ku­ryhmäänsä ku­kis­ta­maan viik­si­val­lu­ken­raa­li Gar­zan (Da­vid Zayas) ja ”­Vi­le­nan” huu­me­vil­jel­miä isännöivät kon­nat, joi­ta joh­taa kor­rup­toi­tu­nut CIA-a­gent­ti Mun­roe (E­ric Ro­berts).

T­he Ex­pen­dab­les lä­hi­ku­vaa iso­jen poi­kien tou­ho­tuk­set. Te­hok­kaat lii­ke­sar­jat ovat it­sei­sar­vo vail­la päämäärää. Stal­lo­ne, Mic­key Rour­ke, Ja­son Stat­ham ja Dolph Lundg­ren de­monst­roi­vat mie­histä haus­kan­pi­toa, mus­ke­limättöä, nok­ka­pok­kaa, pys­sy­leik­kejä ja veit­sen­heit­toa. Herk­kyyttä tässä kes­ki-ikäis­ten ram­bo­jen li­has­ka­sas­sa edus­ta­vat upea Gi­sel­le Itié dik­taat­to­rin ka­pi­nal­li­se­na tyttä­renä sekä Jet Li itä­mais­ten tais­to­tai­to­jen ver­rat­to­ma­na ak­ro­baat­ti­na, jon­ka pie­nestä koos­ta ase­vel­jet te­kevät hyvän­tah­tois­ta pi­laa lä­pi elo­ku­van.

Sym­paat­ti­nen ko­va­naa­ma Stat­ham, ka­me­raa ujos­te­le­va Li, mu­he­va Fran­kens­tein-Rour­ke ja iän kar­hen­ta­ma Lundg­ren ovat Stal­lo­nen valt­te­ja. Ko­ros­tu­nees­ti lä­hi­ku­viin tuo­dut rei­man mies­po­ru­kan kas­vot van­git­se­vat siinä missä Itién ve­revän muo­to­va­lio maa­lauk­sel­li­suus. Ka­ris­maat­ti­sim­pia ovat it­se Stal­lo­ne silmän­pil­kah­duk­si­neen ja vuo­ri­mai­ses­ta ole­muk­ses­taan lämpöä huo­ku­va Rour­ke. Kun mie­het avaa­vat suun­sa, on se kuin ki­vi ja kal­lio­loh­ka­re kes­kus­te­li­si­vat.

Ar­nold Sc­hwar­ze­neg­ger ja Bru­ce Wil­lis eivät näy kre­dii­teissä, mut­ta te­kevät alus­sa pie­net ca­meo-roo­lit Stal­lo­nen kans­sa. Kol­men ac­tion-hir­mun koh­tauk­ses­ta re­vitään it­se­tar­koi­tuk­sel­lis­ta huu­mo­ria, jo­ka pysäyttää elo­ku­van het­kek­si ihas­te­le­maan toi­min­tae­lo­ku­van re­liik­kejä.

Sit­ten Stal­lo­ne Ram­bon­sa ta­paan kiih­dyttää oh­jaa­ja­na äijäköö­rin tu­ho­voi­man ää­rim­mil­leen. Tai­dok­kaas­ti hal­li­tuis­sa ja pit­kistä kes­tois­ta huo­li­mat­ta jän­te­vissä toi­min­ta­jak­sois­sa on ki­neet­tistä kek­se­liäi­syyttä.

Silmän ilo­sir­kus on taat­tu, mut­ta ke­hit­te­lyissään re­vit­te­levä ase­hul­lu si­kai­lu­seik­kai­lu ei muo­dos­ta kaar­ta, vaan put­ken, jon­ka osaa­vuus on tek­nistä laa­tua, ei mie­li­ku­via rik­kaas­ti yh­dis­te­levää, ja­los­ta­vaa tai pal­kit­se­vas­ti luo­vaa.

S­tal­lo­ne käyttää eri­koi­sen pal­jon lä­hi­ku­vaa, jo­ka tuo vaih­te­lua kamp­pai­luo­tok­siin, mut­ta an­taa ko­ko­nai­suu­teen töksähtävän pa­lik­ka­mai­sen vai­ku­tel­man. Kun oh­jaa­ja pit­kittää dik­taat­to­rin pa­lat­sin as­teit­tais­ta ro­mah­ta­mis­ta ko­ko lo­pun yh­tee­no­ton ajan, ky­seessä on yk­sin­ker­tai­nen ver­sio siitä, mitä Ch­ris­top­her No­lan te­kee In­cep­tio­nin uni­ker­rok­sis­sa sillä ai­kaa, kun ti­la-au­to ti­pah­taa. Mo­lem­pien fil­mien osoit­te­le­vaa ko­meut­ta voi ul­ko­koh­tai­ses­ti ihail­la. Mie­lek­kyyttä niistä ei löy­dy.

Ty­kit­te­ly­kil­pa on elo­ku­vis­sa sekä lap­sel­lis­ta että vas­ten­mie­listä. Tässä sar­ja­ku­va­hah­mo­jen niit­taa­mi­nen ei to­sin pal­joa sa­tu­ta. Kon­nat pan­naan ku­riin, niin kuin pitää­kin, ja san­ka­rit ovat on­nek­si luo­ti-im­muu­ne­ja sel­viy­ty­jiä, mikä la­ji­tyy­pissä to­ki toi­mii.

Ex­pen­dab­les hel­lii kör­my­kaar­tin huu­mo­ria ja ka­ve­ril­lis­ta ki­sai­lua. Sy­ventä­mi­seen Stal­lo­ne ei sit­ten pys­tykään. Ros­sin ja Sand­ran vä­lillä ei ki­pinöi ja Stat­ha­min ro­mans­si­kin kul­kee ar­vat­ta­vas­ti ja ver­tau­tuu Twi­light-sar­jan kou­lun­pi­hau­hit­te­lui­hin. Rour­ke pää­see pitkäl­le suu­ren­moi­sel­la ker­to­janää­nellään, mut­ta juu­ri kun yleisö on kypsä ti­raut­ta­maan kyy­ne­leen, niin Rour­ke kuin Stal­lo­ne­kin te­kevät sen kat­so­jan puo­les­ta. Vir­he!

Mut­ta haus­kem­paa telt­ta­ret­ki­seu­raa Ex­pen­dab­le­sin pe­rushölmö po­ruk­ka var­mas­ti oli­si kuin In­cep­tio­nis­sa kui­via päiväu­niaan ”a­na­li­soi­vat” te­ko­coo­lit pu­ku­mie­sin­sinöö­rit. (HB)