Val­lan­pe­ri­mys­ku­hi­nas­sa ly­myil­lyt Clau­dius ko­ros­ti än­ky­tystään ja on­tu­mis­taan py­syäk­seen hen­gissä kei­sa­ri Au­gus­tuk­sen kuo­le­maa seu­ran­nei­na pit­kien ti­ka­rien vuo­si­na. Van­hem­pi pol­vi muis­taa Mal­lor­can vel­hon Ro­bert Gra­ve­sin kak­sio­sai­sen ro­maa­nin, mut­ta kaik­ki 1970-lu­vul­la te­le­vi­sio­ta seu­ran­neet tietävät tämän tv-k­las­si­kon.

En­nen kuin tähän pääs­tiin, käy­tiin kui­ten­kin pitkä tie. Tuot­ta­ja Ale­xan­der Kor­da palk­ka­si Jo­seph von Stern­ber­gin oh­jaa­maan tästä ta­ri­nas­ta kaik­kien ai­ko­jen brit­tiläistä elo­ku­vaa jo vuon­na 1937. Ai­kan­sa täh­tien voi­min al­ka­neet ku­vauk­set kes­keyt­ti Mes­sa­li­nan tär­keässä roo­lis­sa ol­leen Mer­le Obe­ro­nin au­to-on­net­to­muus. Pa­ha kar­ma joh­tui kir­jai­li­ja Gra­ve­sin mu­kaan Clau­diuk­sen ”o­mas­ta tah­dos­ta”, eikä uu­teen urak­kaan us­kal­tau­tu­nut ku­kaan en­nen kuin BBC:n rah­keet riit­tivät 1970-lu­vul­la. Tu­lok­se­na oli luul­ta­vas­ti kaik­kien ai­ko­jen pa­ras tv-sar­ja.

De­rek Ja­co­bi suo­riu­tui pääo­sas­ta su­ve­re­ni­tee­til­la, eikä John Hurt hul­lu­na Ca­li­gu­la­na jää­nyt kauak­si jäl­keen.

Kol­me­tois­ta osaa, neljällä le­vyllä. Ai­he­pii­ristä in­nos­tu­neen kan­nat­taa lu­kea tämän ohes­sa Ta­tu Vaas­ki­ven en­nen tois­ta maail­man­so­taa Ou­lun Hie­ta­saa­res­sa kir­joit­ta­ma kak­sio­sai­nen Yk­sin­val­tias. Se ker­too Ti­be­riuk­sen kat­ke­ras­ta kei­sa­ri­nu­ras­ta, jo­ka oli tämän­kin ta­ri­nan suu­rin vai­ku­tin.