Se, mikä oli joskus mahdollista, ei onnistuisi nykyään.
Se, mikä oli joskus mahdollista, ei onnistuisi nykyään. Ei ainakaan rakennettaisi graniittilinnoja talkoohengessä ja aatteen innoittamana. Näin on myös suomalaisten tv-kanavien suurissa draamatuotannoissa. Niitä ei yksinkertaisesti ole. Pienetkin hankkeet on ulkoistettu.
Pekka Parikka oli suurten tuotantojen elokuvamies 1980-luvulla. Antti Tuuri puolestaan oli jo aiemmin tuinnettu ja tunnustettu kirjailija. Tämä ei estänyt MTV:a palkkaamasta heitä tekemään kallista, kuuden osan jännityssarjaa. Mainosmarkkinoilta oli vielä tähän aikaan noukittavassa tarpeellinen rahavirta. Ansaintalogiikasta ei vielä tähän aikaan puhuttu.
Tarjolle tehtiin muunnos tähän aikaan vielä pakollisten jouluostosten sarjassa painineen Alistair MacLeanin tyylinen trilleri. Toteutus on hieman kömpelö, mutta aihepiiri tarjoaa mukavaa ajanpatinaa ja mehukkaan taustan teollisuusvakoilun parissa.
Tom Wentzel tekee hauskan roolin eksentrisenä snobina. Pääkonnan rooli päättyy hienolla kunnianosoituksella Tuhkaa ja timanttien loppukohtaukselle, ja tarkkasilmäinen huomaa myös viittauksen Easy Rideriin. Kirjialija Tuuri tekee cameoroolin.
Jamesbondimaiseen tapaan keltainen MB300 edustaa dieselin pätkytyksineen ja autopuhelimineen aikansa glamouria. Muutenkin mennään vaikka millä: lentokoneella, helikopterilla, laivalla, veneellä ja moottoripyörällä.
Kuva ja ääni edustavat aikansa tv-tuotannon tasoa. Ei ekstroja. (PS)