Coenin veljesten yhteisohjausta ei voine suositella orastavasta antisemitismistä vieroitettaville, sillä siksi osuvaa ja raakaa pilaa se tekee juutalaisista tavoista.
Coenin veljesten yhteisohjausta ei voine suositella orastavasta antisemitismistä vieroitettaville, sillä siksi osuvaa ja raakaa pilaa se tekee juutalaisista tavoista. Se sijoittuu tosin vuoteen 1967, millä saadaan tarvittavaa etäisyyttä.
Komedian keinoin katsoja pannaan ajattelemaan Länsirannan rasistista valtiopolitiikkaa, vaikka kriisistä toiseen valuvan fysiikan professorin perhe- ja työelämä aika kaukaiselta tuntuukin.
Tätä ei voi myöskään suositella sovinistisille miehille, eikä niille, jotka elävät parisuhteessa tiskikoneen ja kaulimen välissä. Katsokaa itse, ette kuitenkaan usko varoituksen sanoja.Siemen on kylvetty hedelmättömään maahan.
Kuva piirtyy tarkasti, mutta ajankuvaa tavoitellaan latteilla väreillä. Ääniraita on rakennettu taidolla. Vuoden 1967 musiikkia hyödynnetään Jimi Hendrixin “Machine Gunista” Jefferson Airplanen “Somebody to Loveen”. Yksi parhaista vitseistä liittyy jälkimmäisen kitaristiin Jorma Kaukoseen, joten suomalaisugrilaisetkin saavat osansa. Musta huumori alkaa jo alkutekstejä ennen goottilaisjuutalaisella kauhutarinalla, joka on kuvattu 1.33:1 suhteeseen. Jokainen elokuvien laajakuvaversioita 1990-luvulla mankuneet tietävät, mikä oli jutun juju. Ekstroihin on tallennettu 33 min. dokumentit. . (PS)