C­lint Eas­twood ta­va­ra­merk­ki­roo­lis­saan yk­sinäi­senä rat­sas­ta­ja­na, jo­ka saa­puu lo­put­to­mal­la ohi­kul­ku­mat­kal­laan pel­ku­rei­den asut­ta­maan pik­ku­kau­pun­kiin, missä häntä tar­vit­tai­siin suo­je­le­maan kau­pun­kia kos­ton­hi­moi­sil­ta rois­toil­ta. Yk­sin­ker­tai­nen, mut­ta yllättävän hy­vin ra­ken­net­tu ja hie­no­jen kään­tei­den kaut­ta avau­tu­va ta­ri­na on yk­si par­haim­mis­ta länkkä­reissä kos­kaan näh­dyistä.

C­lint on tässä hämmäs­tyttävän tiuk­ka äijä, jo­ka tietää ta­san tark­kaan mitä tu­lee ta­pah­tu­maan, jo­ten voi tehdä ta­san niin kuin ha­luaa mui­den vi­ku­roi­des­sa hi­taas­ti perässä tai vi­rues­sa tien­syrjässä. Useim­mil­le asioil­le on kui­ten­kin mie­lekäs se­li­tys. Eas­twoo­din toi­nen oh­jaus­työ, ja sa­mal­la elo­ku­va, jo­ta voi vain jäl­ji­tellä. Tätä ei saa näyttää vai­ku­tu­salt­tiil­le ih­mi­sil­le tai kou­lu­kiu­saa­jil­le, mut­ta muu­toin va­rauk­set­to­man suo­si­tel­ta­va ta­paus.