”Vihaan nynnyjä, joilla on ase”.
”Vihaan nynnyjä, joilla on ase”. Osuvampia sanoja saati toimintaelokuvan pääteemaa ei voisi keksiä, kun Shoot ’em Upin BD-versiota katsoo viikko järkyttävistä ja raukkamaisista Kauhajoen koulusurmista.
Elokuva pilkkaa salamaleikattuja asefetisisteille suunnattuva väkivaltakuvauksia, mutta tekee sen niin fiksusti ja kliseitä irvailleen, että katsoja viihtyy.
Kaiken huipuksi elokuvan asetehtailija Hammerson (Stephen McHattie) kiteyttää hyvin, miksi amerikkalaiset rakastavat aseita. Niiden avulla nynnyjen pääsee samalle tasolle älykkäämpien ja vahvempien kanssa. Pätenee Suomenkin tapahtumiin viime vuosina.
Clive Owen näyttelee monitaitoista asetaituria, joka hiljaiselon jälkeen päättää puuttua korkeatason poliittiseen peliin. Mutkien matkassa hän muun muassa auttaa synnytyksessä kesken verilöylyn, harrastaa laadukasta seksiä kesken tulitaistelun ja lopulta panee kaikki modernit bondeilut kummalliseen valoon syöksyessään laskuvarjotaisteluun jossain strobosfäärissä.
Harvaa genren elokuvaa on kirjoitettu siten, että väkivalta tosiaankin sattuu, vaikka erilaiset juonenkäänteet uhmaavat fysiikanlajia. Kaikkein hienointa on satojen gagien ripottelu elokuvan tapahtumiin siten, etteivät ne ole painolasti, vaan loputtomien ihailujen astinlauta.
Laadukas kuva on turhan levoton yksityiskohdiltaan ja eroaa selvästi tarkemmasta BD-versiosta. Ääniraita pääsee oikeuksiinsa vain kuuden kaiuttimen ja subwooferin kautta, muuten se kuulosta aika tavanomaiselta Ekstroissa kommenttiraita, 53 min. dokumentit, 8 min. poistettuja kohtauksia ohjaajan kommentein, 23 min. animaatiota ohjaajan kommentein ja kolme traileria. (PS)