Ma­ri­lyn Mon­roe on yk­si tun­ne­tuim­mis­ta näyt­te­lijöistä kaut­ta ai­ko­jen. My week with Ma­ri­lyn ker­too ni­mensä mu­kai­ses­ti yh­den vii­kon hä­nen ta­ru­no­mai­ses­ta elämästään nuo­ren elo­ku­va­bis­nek­sestä kiin­nos­tu­neen Co­lin Clar­kin (Ed­die Red­may­ne) näkö­kul­mas­ta ker­rot­tu­na.

Ta­pah­tu­mat si­joit­tu­vat Eng­lan­tiin, jon­ne Ma­ri­lyn saa­puu ku­vaa­maan uu­sin­ta elo­ku­vaan­sa. Mon­roen epä­var­muus näyt­te­lijänä, neu­roo­sit ja ede­sot­ta­muk­set ovat kes­kiössä. Ne muo­dos­ta­vat ku­van täh­den elämästä par­ras­va­lois­sa, niin hyvässä kuin pa­has­sa­kin. Suu­ri suo­sio vaa­ti myös suu­ret ve­rot. Tämä on hä­nen elämässään niin mo­nia kiin­nos­ta­nut ja elo­ku­va käyttää hyväk­seen ai­he­pii­rin ve­to­voi­maa. Mic­hel­le Wil­liam­sin Ma­ri­lyn ei ehkä vedä ver­to­ja sil­le ai­dol­le ja oi­keal­le mut­ta Wil­liams on­nis­tuu sil­ti kii­tettävään suo­ri­tuk­seen. Elo­ku­va on tii­vis ja na­pak­ka ko­ko­nai­suus, jo­ten tyl­sis­tymään ei jou­du, el­lei ai­he ko­ko­naan tun­nu epä­mie­lui­sal­ta. Mut­ta ku­ka­pa Ma­ri­ly­niä ei oli­si ai­na­kin jos­sain mää­rin ihail­lut?