Geor­ge Lu­ca­sia ke­hoi­tet­tiin ko­kei­le­maan mainst­ream-d­raa­maa lip­pu­luu­kuil­la flo­pan­neen esi­koi­sen jäl­keen. Tu­lok­se­na oli näpäsäkkä pa­la 60-lu­vun tei­nielämää Ame­ri­kas­sa. Lu­ca­sin aja­tuk­se­na oli do­ku­men­toi­da yh­den ai­ka­kau­den lop­pu, mikä tar­koit­taa tässä sekä kas­vu­ta­ri­naa että pa­laa po­pu­laa­ri­his­to­riaa. Elo­ku­va ei yritä sol­mia yhtä suur­ta ta­ri­nan kaar­ta tai elämän­fi­lo­so­fiaa vaan seu­raa pa­ria­kym­mentä nuor­ta lä­pi krui­sai­lun ja tei­ni­seu­rus­te­lun vä­rittämän yön.

Mo­ni­ta­hoi­nen ja yk­si­tyis­koh­tiaan myö­ten elävä draa­ma jää kes­ki­vai­heil­taan hie­man hi­taam­man­puo­lei­sek­si, mut­ta nou­see ko­ko­nai­suu­te­na lup­sa­kan peh­mo­fa­ta­lis­ti­sek­si nuo­ri­so­ker­to­muk­sek­si. Kai­kis­sa hah­mois­sa tun­tuu ole­van pa­la Lu­ca­sia, mut­ta toi­sin kuin tu­le­vien vuo­sien Jar Jar Bink­sissä tässä kaik­ki hah­mot ovat vielä yh­teis­kun­ta­kel­poi­sia. Oman vä­rinsä elo­ku­val­le an­taa myös mu­kaan saa­dut 300 an­tau­muk­sel­la res­tau­roi­tua au­toa, sven­gaa­va mu­siik­ki­rai­ta ja hur­ja määrä tu­le­via lef­fatäh­tiä nuo­ri­na kas­voi­na.