Jou­lu­kuus­sa 1984 Ina­rinjär­veen ti­pah­ti neu­vos­to­liit­to­lai­nen oh­jus, jo­ka nos­tat­ti het­kel­li­ses­ti kan­sainvä­li­sen ko­hun. Tähän to­si­ta­ri­naan poh­jaa ro­va­nie­meläi­sen Miia Ter­von her­kul­li­nen draa­ma­ko­me­dia, jo­ka ot­taa kes­kus­hah­mok­seen ta­pah­tu­mien kes­pis­tettä kiertävän tuo­reen re­port­te­rin (Oo­na Ai­ro­la). Puu­ro­kat­ti­laan on sot­ket­tu pait­si fak­taa ja fik­tio­ta myös useam­man ten­hoa­van ih­mis­suh­ded­raa­man ai­nek­set.

Laa­jem­paan to­si­ta­ri­naan poh­jaa­va draa­ma­ko­me­dia pu­noo remp­seän jän­ni­tysnäy­telmän Ina­rin ki­nok­sil­le, missä lu­men ja jään tehtävä on pitää suur­val­ta­suh­teet riittävän vii­leinä ydin­so­dan uhan edessä. Hil­peäs­ti tu­hon kans­sa flirt­tai­le­va läppä puo­les­taan te­kee elo­ku­vas­sa kaik­ken­sa es­ka­loi­dak­seen ta­pah­tu­mat har­ma­ged­do­nin puo­lel­le. Symp­pis­ten hah­mo­jen joh­dos­ta kai­kel­le voi he­ko­tel­la hir­vit­te­lyn si­jaan.

Suo­men NA­TO-jä­sen­nyy­den myötä jäl­leen ajan­koh­tai­nen ta­ri­na muis­tut­taa pitämään pään kylmänä ja elämän kes­kiössä. Toi­saal­ta elo­ku­vas­sa pa­riin ker­taan kuul­tu Alp­ha­vil­len "Fo­re­ver Young" ke­hoit­taa elämään ikui­ses­ti tai fei­laa­maan no­peas­ti. Pa­si­fis­miin tait­ta­vat vä­li­kom­men­tit ja luu­lo­sai­rau­den ra­ja­mai­ta tar­po­vat teo­riat voi­si­vat nos­tat­taa nis­ka­vil­lo­ja, mut­ta jo­ten­kin on kui­ten­kin vai­kea ot­taa kuo­le­maa va­ka­vas­ti kun se voi tul­la va­hin­gos­sa "lu­rah­ta­neen" plu­to­niu­min kaut­ta. Elo­ku­va on­kin kuin ti­kittävän ydin­pom­min ehkä nie­lais­sut muu­mi­peik­ko: va­ka­va aja­tus­leik­ki on pa­ke­toi­tu mah­dot­to­man lu­tui­seen kuo­siin. Tästä sel­vit­tiin.