Ko­mean B-luok­kai­nen toi­min­tapläjäys ame­rik­ka­lai­sis­ta las­ku­var­jo­mie­histä, jot­ka löytävät Nor­man­dian mai­hin­nou­sun ta­ka­lin­jas­ta nat­sien zom­bie-pesäk­keen. Wol­fens­tein 3D -pe­lin eläväs­ti mie­leen­tuo­va elo­ku­va on vii­meistä piir­toa myö­ten us­kot­ta­vas­ti luo­tu toi­min­tajännä­ri, jon­ka kie­li ei pil­kistä pos­kes­ta vaik­ka ta­pah­tu­mat ovat­kin täy­sin pos­ket­to­mia.

E­lo­ku­va ku­vit­taa sen ver­ran kun­niak­kaas­ti kaik­ki ku­vi­tel­ta­vis­sa ole­vat kli­seet, että epä­pyhä kei­tos tun­tuu suo­ras­taan tuo­reel­ta. Bru­taa­li vä­ki­val­ta­lo­ru osaa myös an­nos­tel­la ve­ri­sen toi­min­tan­sa ja uut­taa se­kaan puo­lek­si mie­lekkään — tai toi­saal­ta mie­li­puo­li­sen — ta­ri­nan kol­man­nen val­ta­kun­nan yri­tyk­sestä luo­da tu­hat­vuo­ti­nen so­ti­las.

Ko­ko­nai­suus on yllättävän sel­kopäi­nen ja sol­ju­va trip­pi, jo­ka yh­distää Band of Brot­her­sin, Dead Snow:n ja Wol­fens­tein 3D:n osaa­van vir­heettömällä po­ke­ril­la ker­ro­tuk­si vit­sik­si. Va­ka­vas­ti tätä ei to­ki kan­na­ta ereh­tyä ot­ta­maan, mut­ta so­pi­van kes­ken­kas­vui­seen lef­fail­taan tämä on mitä mai­nioin viih­dy­ke.