Ar­to Ha­lo­sen ura kan­sainvä­li­senä elo­ku­van­te­kijänä jat­kaa ete­ne­mistään. Ha­lo­nen on tois­tu­vas­ti tar­ken­ta­nut kat­seen­sa kiin­toi­siin ai­hei­siin. Sa­ma lin­ja saa jat­koa oh­jaa­jan ava­tes­sa kiin­toi­san mik­ro­his­to­rian.

Toi­sen maail­man­so­dan jäl­ki­mai­nin­geis­sa Tans­kaa ko­hi­sut­ta­neet "hyp­noo­si­mur­hat" jäivät his­to­riaan — lä­hinnä ri­kos­ta edeltä­vien ta­pah­tu­mien an­sios­ta. Pe­rin­tei­seltä vai­kut­ta­neen pank­ki­ryöstön taus­tat avat­tiin po­lii­si­voi­mien toi­mes­ta huo­lel­li­ses­ti.

Ve­ritöitä tut­kis­kel­laan po­lii­sinäkö­kul­mas­ta. Elo­ku­va ei tar­tu oi­keas­ta na­rus­ta. Kieh­to­van ar­ja­lai­sen ku­vas­ton tar­joa­mat tark­kai­lu­mah­dol­li­suu­det jäävät pin­ta­puo­li­sik­si. Ra­ja­tie­to­tut­kiel­man si­jaan elo­ku­va ke­hit­tyy mel­ko ta­va­no­mai­sek­si po­lii­sit­ril­le­rik­si.

To­teu­tus tak­kuaa. Jän­ni­ty­sas­pek­tia ei syn­ny ri­kok­sen ol­les­sa tie­dos­sa, syyl­lis­ten sel­villä. Kan­keik­si kir­joi­te­tut hah­mot kai­paa­vat sie­lu­ja. Nais­ten vä­kinäi­nen roo­li­tus ker­to­muk­sen si­vuo­sik­si on häi­rit­sevän vä­kinäistä. No, eläm­me näitä ta­sa-ar­von ai­ko­ja. Mut­ta elet­tiinkö niitä sil­loin?

Tuo­mas Kan­te­li­sen suu­reel­li­nen jou­sior­kes­te­ri soit­taa pitkää soin­tua mah­ti­pon­ti­ses­ti. Sco­ren mu­sii­kin tem­po ei ole ryt­missä leik­kauk­sen kans­sa. Tek­ni­nen osaa­mi­nen ei py­sy suu­ren hin­ta­la­pun po­lii­sijännä­rin ta­sol­la. Huo­li­mat­ta tai­ta­vas­ta kan­sainvä­li­sen luo­kan täh­ti­kaar­tis­ta, on lop­pu­tu­lok­sen ot­sas­sa va­li­tet­ta­van suo­ma­lai­nen — tai itäeu­roop­pa­lai­nen — lei­ma. Tällä ker­taa ei pelkästään hyvässä. (VA)