Vähäe­lei­sen is­kevä ta­ri­na Neil Armst­ron­gin ja ih­mis­kun­nan mat­kas­ta kuu­hun. Vir­kistäväs­ti il­man fan­faa­re­ja ja hur­mok­sel­lis­ta al­le­vii­vaus­ta ker­rot­tu tai­val te­kee kyllä ta­pah­tu­mien mag­ni­tu­din selväk­si, mut­ta tun­tuu skaa­laa­van his­to­rian­kir­jo­jen elämää suu­rem­mat ta­pah­tu­mat an­siok­kaas­ti ih­mi­sen ko­ko­luok­kaan.

On oi­keas­taan vää­rin väittää, että tässä kes­ki­tytään ih­mi­siin hui­kei­den ta­pah­tu­mien pyör­teissä. Ker­ron­ta tun­tuu pa­nos­ta­van yhtä pal­jon his­to­rian ku­vi­tuk­seen ja ve­toa­van draa­man luo­mi­seen, mut­ta läsnäo­lon tun­tu on pu­re­van huu­maa­va.

On myös häm­mentävää, että Apol­lo 11:­sen ta­ri­naan ei vielä ole elo­ku­vis­sa törmän­nyt vaik­ka sa­maa puu­ro­kat­ti­laa on kier­ret­ty hy­vin ah­ke­ras­ti. Tämä on ko­mea, pu­re­va ja vii­meistä piir­toa myö­ten kou­kut­ta­va fil­ma­ti­soin­ti. Sa­mal­la ky­se on elo­ku­vas­ta, jo­ta Do­nald Trump ei kuu­lem­ma ha­lua edes nähdä kos­ka se jättää näyttämättä Yh­dys­val­tain li­pun pys­ty­tyk­sen kuun pin­nal­le. Tämä pie­ni va­lin­ta ku­vas­taa elo­ku­van tah­toa ko­ros­taa elämää suu­rem­pien ta­pah­tu­mien in­hi­mil­li­syyttä, nii­den mah­tu­mis­ta elämän ko­ko­luok­kaan, ja ih­mi­siä kan­sa­kun­tien kes­ki­pis­teessä. Tämä on hie­no ko­ke­mus.

E­lo­ku­va pe­rus­tuu Ja­mes R. Han­se­nin kir­jaan "First Man: The Li­fe of Neil A. Armst­rong" (2005).